Laukku

 Sen verran pitkäveteistä puuhaa on neuloa neuletakki/villapaita, että oli pakko tehdä joku vähän nopeammin valmiiksi tuleva työ välissä. Innostus virkkaamiseen heräsi, kun sain työkaverin mukaan koukkuamisen saloihin :) Niinpä siinä sitten syntyi laukku. Ohjetta ei ollut, ihan omasta päästä tämän väsäsin. Lankana on käytetty jälleen Novitan Miamia ja bambukahvat löytyi Prismasta. Sattui hyvä tuuri, kun niistä vielä sai -15 % alennusta :)

Vuoreksi leikkasin keittiöpyyhkeestä palat. Tarjoustalon alelaarissa oli erilaisia keittiöpyyhkeitä poistohinnoin ja ostin kaksi. Toinen oli niin nätti punainen kukallinen, että siitä saa jo itsestään tehtyä vaikka oman laukun tai kukkaron. Kangas ei ole yhtään perinteistä keittiöpyyhemäistä puuvillaa, vaan ihanan pehmeää!


Harmittaa kuitenkin, kun ei ollut käytössä ompelukonetta ja jouduin ompelemaan saumat, kahvat ja vetoketjun käsin. Jäljestä ei tullut niin siistiä. Toivottavasti nyt kestää käytössä.

Villapaitaa

Huh huh, melko kova urakka, mutta vihdoin valmista! Koiran tekemisen jälkeen tuntui, etten jaksa tehdä mitään käsitöitä vähään aikaan. Sitä tunnetta tosin kesti vain muutama tunti. Sormia poltteli jo päästä tekemään seuraavaa projektia eli keskeneräistä villapaitaa. Ohje on peräisin Novitan kesä 2010 numerosta ja minun on tehnyt mieli tehdä tämä lehden ilmestymisestä lähtien. Langatkin tuli ostettua noihin aikoihin, ehkä vähän syksymmällä, en niin enää muista. Lehtipinoja siivoillessa tämä kyseinen numero kulkeutui käsiin ja samalla muistin lankojen olemassaolon, joten eihän siinä muu auttanut, kun pistää töpinäksi. Nyt paita on valmis ja oikein sopiva käytettäväksi. Tätä voi pitää vaikka kevätpäivinä tai viilenevinä kesäiltoina ulkona istuskellessa :) Seuraavaksi sitten silmu -boleron kimppuun, josta puuttuu vielä toinen etukappale...

Elämää koiran kanssa

Koira, ihmisen paras ystävä! Ainakin tähän yksilöön pätee tuo vanha sanonta. Koira menee äidilleni syntymäpäivälahjaksi ja on taatusti toivottu. :)  Tämän tekemisestä on meillä ollut pitkään puhetta, mutta se on jäänyt aina vain kiireiden takia. Maanantaina töistä tullessani mietin, että mitä kummaa antaisin äidille syntymäpäivälahjaksi ja kas siinä kävellessä se idea syntyi: koira! Koiralle on jo suunniteltu vahdin paikka eteisessä ja sille on annettu nimeksi Artturi. Se on taatusti sisäsiisti eikä räksytä. Ohje löytyy Muotovaliot -kirjasta ja oli paljon odotettua työläämpi tehdä. Ohje oli hiukan omituinen verrattuna ohjeisiin, joihin olen itse tottunut. Mutta monen purkamisen ja uudelleen aloittamisen jälkeen voin olla itsestäni ylpeä, että se vihdoin on valmis! Langat olen ostanut ehkä vuosi sitten Lidlistä ja avaamaton paketti on vain maannut kaapissa odottamassa neulojaa. Nyt sitten löytyi ohje, johon juuri tätä kyseistä lankaa voisi hyödyntää. Ohjeen mukaisella langalla tehtynä koiralle tulisi mittaa ehkä noin 15 cm, mutta tällä paksulla langalla ja isoilla puikoilla tämä koira sai pituutta n. 40 cm ja muistuttaa ihan oikeaa koiraa tai pentua.