Hattu

Hattu. Nyt minulla on sellainen. Viime päivityksessäni kerroin teille I love me-messuilla ihastumaani huopahattuun ja nyt minulla tosiaan on sellainen. Ja mikä parasta - se on itse tehty :) Ohje on taas peräisin Novitan sivuilta.

Tässä kuvassa hattu on valmiiksi neulottu ja odottaa huovutusta. Se näyttää todella hassulle, koska eihän se edes näytä hatulta vaan pikemminkin joltain hupulta tai pussilta. Muutamat, jotka näkivät tämän tässä vaiheessa kummastelivat, miten tästä voi koskaan tulla hattu. No, pakko myöntää, kyllä sitä itsekin ihmettelin. Kuitenkin minulla oli vahva usko ohjeeseen ja se kannatti.

Hatun huovuttamista hidasti pesukoneen hajoaminen. Mieli olisi tehnyt saada tämä käyttöön jo aiemmin, mutta jälleen kerran yksi sananlasku osoittautui todeksi: Hyvää kannattaa odottaa :)



Tänä aamuna sitten laitoin tämän parin pyyhkeen
kanssa pesukoneeseen ja tässä lopputulos. Sehän
näyttää ihan hatulta! Pesukoneesta otettaessa hattu
oli pienentynyt enemmänkin kuin tuon ohjeen
mukaiset 40 %. Tämä möykky näytti enemmän
joltain padalta tai kypärältä, joka hädin tuskin
yletti edes korville. Tein kuitenkin niin kuin ohje
käskee eli vetelin sitä voimakkaasti muotoonsa
omassa päässäni ja lopputulos on nyt erittäin hyvä :) Enää puuttuu joku kiva koru tai muu yksityiskohta sivusta ja sitten se on täydellinen!

Innostuin huovuttamisen helppoudesta siinä määrin, että pakko kokeilla tehdä lapaset tai tovelit. Löysin lankavarastostani kauan sitten ostamani vihreät Huopaset, joten varmaan taas joutuu laittamaan puikot heilumaan...

Ihan vaan kuulumisia

Ai vitsit olen onnellinen :) Minulla on takana melko tiukka työrupeama ja nyt oikeasti näyttää valoisammalta! Minulla on nyt loma! Minusta tuntuu, että toitotan siitä ihan koko ajan, mutta minkäs sille mahtaa. Vaikken ole lomalla kuin pari hassua arkipäivää, tuntuu se minulle melkein kuin lottovoitolta :) Väsymys iskee miltei samalla hetkellä, kun aurinko menee mailleen, joten pienikin hengähdystauko tuntuu luksukselta. On siis aika etsiä taas kirkasvalolamppu esiin  ja yrittää sillä torjua kaamosmasennus. Vaikka toisaalta rakastan syksyä. Mikä onkaan ihanampaa liikkua ulkona, kun ei tarvitse paahtua helteessä ja luonto on kauneimmillaan. Samaan aikaan saa kaivella kaapeista ne ihanat neuleet ja poltella kynttilöitä. :) Vaikka onkin vasta syksy, alkaa ajatukset hiljalleen käntyä kohti joulua. Tänä vuonna olen päättänyt tehdä suurimman osan lahjoista itse, joten kiirettä siis riittää. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle ;)

Kävin tänään pistäytymässä I love me -tapahtumakokonaisuudessa ja näin siellä kaikkea kivaa. Ihastuin siellä sellaiseen huovutettuun lierihattuun, jossa lieri ei ollut ylöspäin, vaan suorana alaspäin. Hintaa sillä hatulla omaan budjettiin nähden oli aivan liikaa, joten oli pakko jättää se ostamatta, vaikkakin se minulle hyvin sopikin. Tästä innostuneena aloinkin heti kotiin päästyä surffailla nettiä ja löytyihän sieltä tällaisen hatun ohje! Tästä riemastuneena minun täytyykin suunnata taas lankaostoksille tutkailemaan löytyisikö Huopasta vielä kaupoista. Tämä lanka ei ole minulle entuudestaan kovin tuttu, mutta huovuttamisen pitäisi onnistua suhteellisen helposti pyykkikoneessa. Toinen ilahduttava asia oli se, että jälleen tänään oli posti kantanut kotiin uusimman Novita -lehden. Tällä kertaa se oli pullollaan kiinnostavia ideoita eikä tuottanut pettymystä. Ainoa asia, mikä huolettaa on se, että mistä löytää aikaa kaikille niille ihanille töille? Täytyy varmaan keskittyä kuuntelemaan omaa sisintään ja tehdä asioita siinä järjestyksessä, kun ne parhaimmalta tuntuu. Mukavaa viikonloppua <3

Lämmöllä tehty :)

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Niinhän sitä sanotaan ja se pitää täysin paikkansa. Ainakin minulle itselleni tulee parempi mieli siitä, kun saan antaa jollekin toiselle lahjan, kun että itse saisin. Tietenkin tykkään myös itse lahjoista, kukapa ei ;) Mutta parasta lahjan antaminen on silloin, kun pääsee yllättämään toisen niin, ettei tämä lahjan saaja edes osaa odottaa saavansa mitään lahjaa. On vähintään yhtä jännittävää seurata vierestä, kun lahjan saaja avaa pakettia ja miettii, mitä paketti mahtaa pitää sisällään. Samalla seuraan tarkkaavaisena lahjan saajan ilmettä, kun paketin sisältö paljastuu :) Näin kävi myös tämän tuubihuivin kanssa. Tein tämän syntymäpäivälahjaksi erittäin ihanalle työkaverilleni, joka ei osannut edes aavistaa, että on saamassa mitään lahjaa. Tämä "pirulainen" otti lomaa syntymäpäiviensä ajaksi + pariksi ekstrapäiväksi, joten lahja annettiin sitten ennakkoon. Parasta tässä oli se, millaisen vastaanoton huivi sitten saikaan! Tiedän nyt, että onnistuin yllätyksessäni ja huivi päätyy varmaan käyttöön :) Ja tulihan tästä aika hyvä, vaikka itse sanonkin.                                                                  

Ohje on peräisin täältä. Ja tästä blogista tuli kerta heitolla uusi suosikkini :) Ohje on todella yksinkertainen, joten onnistuu varmasti vähemmänkin käsitöitä tehneeltä. Itse käytin lankana Novitan Isoveljeä ja sitä kului tasan tarkkaan 2 kerää. Tällä määrällä huivi menee kaulan ympäri kaksi kertaa ja on aika napakka, joten lämmittää varmasti kaulaa myös viileämmilläkin ilmoilla. Puikkoina käytin nro 5 pyöröpuikkoa. Mikäli itse kaipaa ohuempaa tuubihuivia, voi tässä käyttää lankana vaikka 7 veljestä tai mohairia. Joten nyt kaikki viimeistään kaivakaa puikkonne esiin ja marssikaa lähimmän tavaratalon lankaosastolle. Käsitöissä vain taivas on rajana :)